Etäjohtaminen


ETÄJOHTAMINEN KÄSITTEENÄ

Etäjohtaminen tarkoittaa sitä, kun esimies ja työntekijät eivät näe toisiaan kasvotusten päivittäin tai kovinkaan usein. Etäjohtamisen taitoja tarvitsee nykypäivänä yhä useampi esimies ja se kuuluukin ydinosaamiseen, jota esimiehellä tulisi olla. Onnistuakseen etäjohtaminen vaatii usein esimieheltä enemmän kuin tavanomainen johtaminen. Lähikontaktin puuttuminen vaikeuttaa esimiehelle perinteisesti kuuluvien vastuualueiden hoitamista. Etäältä johtaminen ei tarkoita tarvetta vähemmälle johtamiselle, vaan tarvetta paremmalle johtamiselle.



ONNISTUNEEN ETÄJOHTAMISEN EDELLYTYKSET

Esimieheltä vaaditaan vahvoja etäjohtamistaitoja, jotta työyhteisö toimii mahdollisimman tehokkaasti myös virtuaalisesti johdettuna. Onnistunut etäjohtaminen perustuu siihen, että etäjohtamisen kulmakivet ovat kunnossa. Näitä kulmakiviä ovat luottamus, arvostus, avoimuus, vuorovaikutus, yhteisöllisyys sekä toimivat pelisäännöt. Lisäksi on varmistettava työprosessien sujuvuus, työolojen viihtyvyys ja turvallisuus, kuormittumisen ja työajan seuranta, työkyvyn tuen ja työsuojelun toimivuus.


Esimiestyöhön liittyy erityisvaatimuksia, kun työyhteisö toimii hajautetusti. Etäjohtamisessa on kyse yhteistyön mahdollistamisesta ja itseohjautuvuuden tukemisesta. Niin työntekijän kuin esimiehenkin on pystyttävä aikatauluttamaan ja organisoimaan omaa työtään. Etätyö ja sen johtaminen on haasteellista, mutta parhaimmillaan se toimii yritykselle huomattavana kilpailuetuna.



VIRTUAALINEN KOMMUNIKOINTI

Yhä useammat työyhteisöt toimivat virtuaalisessa työympäristössä kokonaan tai osittain. Tästä johtuen iso osa vuorovaikutuksesta tapahtuu sähköisiä kommunikointivälineitä hyödyntäen. Virtuaalisesti kommunikoivan työyhteisön menestystekijöitä ovat luottamus, sitoutuminen, yhteisöllisyys, tehokas kommunikointi, tiedon jakaminen ja itseohjautuvuus.


Viestinnässä on tärkeää huolehtia myös epämuodollisesta vuorovaikutuksesta. Kahvihetket ja muut spontaanit kohtaamiset ovat virtuaaliyhteisössä harvinaisia, on tärkeää yhdessä miettiä ja toteuttaa korvaavia käytäntöjä. Näitä voivat olla esimerkiksi videoyhteydellä toteutetut kahvihetket, sosiaalinen media ja virkistys- ja harrastustoiminta. Näillä vahvistetaan luottamusta ja yhteisöllisyyttä.



LUOTTAMUS

Luottamus on virtuaalisesti toimivan yhteisön tärkein menestystekijä, mutta sen saavuttaminen on haasteellista. Luottamuksella on erityisen suuri merkitys yhteistyön tehokkuuden, laadun, kommunikoinnin ja kehittymisen kannalta. Luottamuksen tulee olla molemmin puolista, esimiehen ja alaisen välillä.

Virtuaalinen työympäristö ei tarjoa luontevaa sosiaalista ympäristöä luottamuksen rakentamiselle. Luottamus vahvistuu, kun on mahdollisuus tavata kasvokkain ja rakentaa henkilökohtaisia suhteita. Virtuaalisessa ympäristössä, jossa suhteet ovat etäisempiä, on luottamuksen rakentaminen haasteellisempaa mutta entistä tärkeämpää. Luottamus voi syntyä virtuaalisesti, avainasemassa ovat tällöin yhteisesti sovitut viestintätavat, nopea reagointi ja tiedon jakaminen.

Luottamus on etätyössä hyvin keskeinen asia, mutta samalla etäjohtamisen näkökulmasta hyvin haasteellista. Etäjohtajan tulee harkita, miten aidosti hän pystyy luottamaan alaisiinsa ja arvioida, miten suuri tarve on työn seurannalle ja valvonnalle. Esimiehen osoittama vapaus ja luottamus työnteossa edellyttää alaisilta tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta.

ITSEOHJAUTUVUUS

Itseohjautuvuus tarkoittaa tiimin vastuuta ja halua suorittaa ja johtaa päivittäistä työtään. Sitä että työyhteisön jäsenet yhdessä hoitavat osan perinteisesti esimiehelle kuuluvista tehtävistä. Tämä tarkoittaa usein työtehtävien itsenäistä suunnittelua ja aikataulutusta, päätöksen tekoa ja ongelman ratkaisua. Itseohjautuvuus edellyttää vahvaa oma-aloitteisuutta, priorisointikykyä sekä itsenäistä asennetta työtehtävien suorittamiseen ja niiden suunnitteluun.

Itseohjautuvuus ei poista esimiestyön tarvetta. Päinvastoin työyhteisön ulkopuolisella esimiehellä on tavoitteiden saavuttamisessa suuri merkitys. Onnistuakseen myös organisaation prosessien ja järjestelmien on tuettava yhteisön itsenäistä työtapaa. Työntekijät tarvitsevat perehdytystä ja koulutusta itseohjautuvuuteen ja sen kehittämiseen. Esimiehen tehtävä on tukea, kannustaa sekä ohjata työntekijöitä kohti itsenäistä työskentelytapaa.

YHTEISÖLLISYYS

Ihmisellä on luontainen tarve kokea kuuluvansa osaksi ryhmää, siksi yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta tarvitaan työpaikoilla. Yhteisöllisyys muodostuu parhaiten tehokkaan ja aktiivisesti kommunikoivan työyhteisön tuloksena. Työyhteisön välinen vuorovaikutus saattaa helposti heikentyä etätyössä, sillä fyysinen etäisyys vähentää kommunikointia ja muuttaa vuorovaikutuksen muotoa. Laadukkaan vuorovaikutuksen tuloksena edistetään tehokasta työskentelyä, saavutetaan parempia tuloksia sekä ylläpidetään työyhteisön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.




ARVOSTUS

Työntekijän pitää pystyä tuntemaan oma työpanoksensa ja oma asemansa työyhteisössä tärkeäksi ja arvostetuksi, jotta hän kokee innostumisen ja onnistumisen tunnetta työssään. Etäesimiehen tulee antaa riittävästi ohjeita, palautetta ja kiitosta tehdystä työstä.





YHTEISET PELISÄÄNNÖT


Etätyön toimivuuden ja onnistumisen kannalta on tärkeää, että esimies on sopinut työntekijöidensä kanssa pelisäännöt yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Sovittu etätyöohje edistää yhteistyötä ja etätyön sujumista. Yhteiset pelisäännöt auttavat myös selventämään asetettuja odotuksia sekä tiimin sisäisiä vastuita.





OMA POHDINTA

Etäjohtamisesta on tullut kasvava trendi. Tämän hetkinen pandemiatilanne on tuonut etäjohtamisen osaksi lähes kaikkien yritysten arkipäivää. Etäjohtaminen tuleekin varmasti jatkossa olemaan osa meidän kaikkien työtä.

Mielestäni etäjohtamisen tulee jatkossa olla entistä vahvemmin osa esimiehen ydinosaamista. Onnistuneen etäjohtamisen tuloksena esimiehet pystyvät innostamaan ja motivoimaan henkilöstöä ja sitä kautta mahdollistavat siitä koituvien hyötyjen toteutumisen, kuten työn tehokkuus, tuottavuus ja työtyytyväisyys. Oikeanlaisella etäjohtamisella etätyöskentely tuottaa positiivista tulosta niin organisaatiolle kuin henkilöstölle. 







Lähteet

https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/etajohtaminen_ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa

https://www.vitriini.fi/ilmio/etajohtaminen-on-taitolaji.html

https://heltti.fi/etajohtaminen-johda-tyokykya-etana/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/377160/Maiju%20Majola%20Opinn%C3%A4ytety%C3%B6.pdf?sequence=2

Tiimi 10. Nina Villikka, Helena Koponen, Jutta Järvinen, Karoliina Liehu, Maaret Snäll.
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita