Työehdot

Työaika

Työajalla tarkoitetaan säännöllistä työntekijän vuorokautista ja viikoittaista työaikaa. Työaika on vuorokaudessa yleisesti ottaen 8 tuntia ja viikossa 40 tuntia. Viikoittainen työaika on kuitenkin mahdollista järjestää keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson ajaksi ylittämättä vuorokausityön kahdeksan tunnin päivittäistä työaikaa. Työaikaan ei kuulu työmatkoihin käytetty aika, ellei se ole samalla osa työsuoritusta eikä päivittäisiä, sopimustenmukaisia taukoja. Työajoista on tarkemmin määritelty alan työehtosopimuksissa.
Ylityöksi lasketaan säännöllisen vuorokautisen 8 tunnin ylittävä työ. Mikäli työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, vuorokautista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työvuorokauden säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Tai vastaavasti, jos työaika on järjestetty siten, että se on keskimäärin 40 tuntia viikossa, viikoittaista ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä asianomaisen työviikon säännölliseksi viikoittaiseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon saman työviikon aikana tehtyä vuorokautista ylityötä.

Erilaisia työaikamalleja

Eri aloilla on käytössään erilaisia työaikamalleja, joiden mukaan työvuorot suunnitellaan.

Säännöllinen työaika on työsopimuksen mukainen, säännöllinen vuorokautinen työaika, joka yleensä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.
Liukuvalla työajalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijän on mahdollista tehdä sovittu vuorokautinen työaika liukuvilla aloitus- ja lopetusajoilla. Eli tällöin ei tarvitse olla työpaikalla esimerkiksi kello 8 aamulla, vaan työt voi aloittaa joko aikaisemmin tai myöhemmin. Yhtä työpäivää voi myös venyttää pitemmäksi, mutta maksimissaan 3 tuntia.
Vuorotyöstä on erilaisia vaihtoehtoja. Se on työaikamuoto, jossa työvuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Yleisimmät vuorotyömuodot ovat kaksi- ja kolmivuorotyö, joista kolmivuorotyöhön liittyy yleensä yötyötä. Yötyö on työtä, jota tehdään yöllä, pääsääntöisesti kello 23:n ja 6:n välisenä aikana. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika.
Joustotyö vaatii työn, jota voi osittain tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Joustotyö on melko uusi työaikamalli, jossa työaika on joustava ja työtä voidaan tehdä silloin, kun työntekijä haluaa ja työtä voi tehdä muuallakin kuin vain työpaikalla. Työaikaa seurataan neljän kuukauden tasoittumisjaksoissa. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Joustotyössä työtuntien kokonaismäärä ei varsinaisesti muutu, mutta työpäivän pituudessa voi eri päivien ja viikkojen välillä olla enemmän vaihtelua.

Vuosiloma

Työehtoihin kuuluu olennaisena osana vuosilomat ja niiden kertyminen. Vuosiloma lasketaan ajalta 1.4.-31.3. tietyin ehdoin. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan kalenterikuukaudet, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai vähintään 35 työtuntia. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
Vuosiloman pitämisen ajankohtaan on työntekijällä oikeus esittää toiveita, jotka työnantajan on mahdollisuuksien puitteissa huomioitava. Viime kädessä työnantajalla on kuitenkin oikeus määrätä ajankohta, jolloin loma pidetään. Vuosilomasta 24 arkipäivää, eli kesäloma, on sijoitettava lomakaudelle. Muu osa lomasta, talviloma, on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhtäjaksoisena, ellei työn kannalta ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa.

Omaa pohdintaa

Työehdot ovat niin työntekijän kuin työnantajankin suojaksi. On hyvä, että tämän päivän muuttuneet ja uudenlaiset työtavat ja -ajat ovat huomioitu ja niissä ollaan myös joustavampia. Vapaampi työaika vaatii erinomaista luottamusta työntekijää kohtaan. Muuttuvassa työelämässä on erityisen tärkeää, että palkkatyöläinen, joka voi tehdä työtään etänä ja niin sanotun virka-ajan ulkopuolella, saa siihen mahdollisuuden eikä koe tarvetta esimerkiksi siirtyä toisen yrityksen palvelukseen tai yrittäjäksi saadakseen luottamusta ja vapautta.

Työsuojelu (n.d.) Työaika. Haettu 30.3.2021 osoitteesta https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyoaika

Mykkänen R. (2019) Ekonomit.fi. Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta 9.12.2019. Haettu 30.3.2021 osoitteesta https://www.ekonomit.fi/tyo/mita-on-joustotyo-ja-kenelle-se-sopii/#a50e6c9a

Finlex (2021) Vuosilomalaki. Haettu 30.3.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162#L5P20