Henkilöstöjohtamisen kehitys

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN KÄSITTEENÄ

Henkilöstöjohtaminen tarkoittaa liiketoiminnan ja ihmisten yhdistämistä niin, että saadaan aikaan mahdollisimman hyvä tulos. Hyvä henkilöstöjohtaminen onkin yritysten tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Kilpailukykyä luova henkilöstöjohtaminen lähtee yrityksen strategiasta ja halusta panostaa henkilöstöjohtamiseen.

Hyvän henkilöstöjohtamisen kulmakivinä ovat vuorovaikutus, avoimuus, tasapuolisuus, yhteiset toimintatavat sekä työntekijöiden vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien kehittäminen.

HENKILÖSTÖJOHTAMISEN KEHITYS SUOMESSA

Suomalaisiin organisaatioihin henkilöstöosastoja alettiin perustaa 1960- luvulta alkaen, jolloin oppia ammennettiin suuremmista kansainvälisistä yhtiöistä sekä ammattikirjallisuudesta. Aluksi pienet sekä julkiset organisaatiot palkkasivat henkilöstöhallinnon spesialisteja, sillä henkilöstöosaston perustaminen kävi mahdolliseksi vasta organisaation koon kasvaessa useisiin satoihin työntekijöihin.

Henkilöstöosastojen perustaminen kiihtyi 1970- luvulle siirryttäessä, pääosin yhteiskunnallisen kehityksen vuoksi niin työlainsäädännössä kuin työmarkkinatoiminnassa. Yritysten sisällä henkilöstöasioiden kokoamista nopeuttivat organisaatioiden kasvu sekä ammattiliittojen toiminnan voimistuminen työpaikoilla. Henkilöstöhallinto muuttui esikuntaelimeksi, joka poisti henkilöstötehtäviä johdolta sekä esimiehiltä. Tämän seurauksena henkilöstöhallinto eriytyi johtamisesta, joka johti henkilöstötyön ammattilaisten vankkaan asemaan organisaatioissa.

1980- luvulla tehokkuusajattelu korostui ja henkilöstöjohtaminen alettiin nähdä strategisena kilpailuetuna. 80- luvun alussa yrityksen strateginen johtaminen hallitsi selkeästi henkilöstöjohtamiseen nähden. Noin viisi vuotta myöhemmin, 80- luvun puolivälin jälkeen, käsitteet alkoivat näyttäytyä tasavertaisina toisiinsa nähden.

80- ja 90- luvun taitteessa organisaatiot kävivät läpi suurta muutosta, jonka taustalla olivat kansainvälistyminen sekä tietotekninen kehitys. Uusiksi henkilöstöhallinnon ohjausvoimiksi nousivat palvelutoiminta ja asiakastyytyväisyys, laadun parantaminen ym. laatutekijät. Henkilöstöjohtaminen sekä työhyvinvointi nähtiin nyt tärkeänä osana organisaation strategiaa.

2000- luvulla henkilöstöä alettiin pitää yrityksen tärkeimpänä voimavarana, jonka vuoksi työmotivaatiota ja -hyvinvointia alettiin kehittämään parhain mahdollisin keinoin. Liikestrategiaan alettiin sisällyttää henkilöjohtamista keskeisenä elementtinä.

Nykypäivänä henkilöstöjohtaminen on organisaatioissa esimiesten sekä henkilöstöosaston yhteistyötä. Henkilöstöosasto vastaa esimerkiksi henkilöstöpolitiikasta ja HR- prosessien ohjaamisesta, jolloin esimiehille jää tehtäväksi jalkautua työyhteisöön ja pitää yllä kannustavaa työilmapiiriä.

"Ihmisen itsetuntoon on hänen saamallaan palautteella suuri merkitys. Motivointi ja toisen itsetunnon pönkitys ovatkin esimiehen tärkeimpien tehtävien joukossa. Motivoitunut osaava henkilö ei vastusta muutosta vaan toteuttaa sitä tarmokkaasti." (Hakanen, 2015)

OMA POHDINTA

Henkilöstöjohtaminen on tullut pitkän kehitysmatkan tähän päivään, eikä loppua muutokselle näy. Johtaminen muuttuu samanaikaisesti maailmanlaajuisen kehityksen mukana; digitalisaatio, kansainvälistyminen sekä globaalit tilanteet haastavat niin esimiehet kuin työntekijätkin.

Hyvänä esimerkkinä on tämänhetkinen tilanne, jossa useat työntekijät ovat lomautettuina tai etätöissä pandemian vuoksi. Yritykset, joissa ei ole ennen työskennelty kotoa käsin, joutuvat tilanteeseen, jossa joudutaan nopealla aikataululla keksimään yhteiset pelisäännöt etätyöskentelyyn. Tärkeintä äkillisissä "kriisitilanteissa" on, että selkeä johtajuus säilyy, jotta työntekijät pystyvät lähtemään etätyöhön hyvillä mielin.

Lähteet:

Hakanen, P. (2015). Esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen - johtamisen suoritus. 24.2.2015. Haettu 24.3.2021 osoitteesta https://www.hakanen.eu/blog/2015/02/esimiestyo-ja-henkilostojohtaminen-johtamisen-suoritus/

Kauhanen, J., Leppävuori, S., Malin, L., Mansukoski, S. (2015). Henkilöstöjohtaminen Suomessa 1960-2015 - ihmisistä on kysymys. Haettu 24.3.2021 osoitteesta https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/18989/isbn9789526063492.pdf?sequence=1

Viitala, R. & Järlström, M. (2014). Henkilöstöjohtaminen uuden edessä. Haettu 25.3.2021 osoitteesta https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-537-4.pdf