Yhteistoimintaoikeus
Yhteistoimintaoikeutta säätelee yhteistoimintalaki. Yhteistoimintalain tarkoitus on edistää henkilöstön ja yrityksen välistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa. Se määrää miten ja missä tilanteissa työpaikalla on toimittava yhteistoiminnassa osapuolien kesken. Osapuolia ovat yrityksen henkilöstö ja toimivaltaiset työnantajan edustajat. Yksittäinen työntekijä voi edustaa itseään, mutta yleensä työntekijöitä edustaa luottamusmies.
Yhteistoimintalakia on noudatettava niissä yrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Jotkin määräykset koskevat vain yrityksiä, joiden työntekijöiden määrä ylittää säännöllisesti 30 henkilöä.
Yhteistoimintamenettelyä edellyttäviä asioita ovat erilaiset yrityksen suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet, esimerkiksi mitä tietoja työntekijöistä kerätään tai millaisia koulutussuunnitelmia yrityksellä on henkilöstön suhteen.
Jotkin asiat edellyttävät sopimusta työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä ennen niiden käyttöönottoa. Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa työsäännöt ja niiden muutokset tai sosiaalitilojen käytön pelisäännöt.
Mikäli yritystoiminnassa suunnitellaan muutoksia, jotka vaikuttavat henkilöstöön, tulee työnantajan neuvotella ensin työntekijöiden edustajan kanssa yksimielisyyden saavuttamiseksi. Esimerkiksi yrityksen toiminnan laajentaminen tai supistaminen, tai uuden koneen hankinta ovat neuvottelua vaativia toimenpiteitä.
Kun työnantaja joutuu harkitsemaan toimenpiteitä, jotka johtavat mahdolliseen irtisanomiseen tai lomauttamiseen on YT-neuvotteluissa noudatettava erityisiä muotomääräyksiä. Valitettavasti suuri osa yrityksissä tapahtuneesta yhteistoiminnasta onkin keskittynyt näiden muotomääräysten noudattamiseen, ja niiden rikkomisesta aiheutuvien sanktioiden välttämiseen.
Yhteistoimintalain uudistus
Vuonna 2019 aloitti kolmikantainen työryhmä valmistelemaan yt-lain kokonaisuudistusta. Tämän uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia sekä tiedonsaantia, jatkuvaa vuoropuhelua sekä työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä. Työryhmän laatimasta mietinnöstä on ollut lausuntokierros 19.11.2020 - 15.1.2021. Mietinnöstä on jätetty eriäviä mielipiteitä. Lain voimaantulo on alustavasti suunniteltu 1.1.2022.
Uudessa yhteistoimintalaissa keskeisimpiä muutoksia olisi jatkuvan vuoropuhelun toteuttaminen yrityksissä vähintään neljännesvuosittain. Lisäksi uuteen yhteistoimintalakiin sisältyisi vain yksi neuvotteluvelvoitetta koskeva asia, joka olisi työvoiman käytön vähentäminen, sekä muutosneuvottelut.
Vaikka kokonaisuudistuksen sisältö ja muodot aiheuttavat kritiikkiä eri työmarkkinoiden osapuolissa, on sen uudistaminen tarpeellista. Yt-laista on sen tiukkojen sääntömuotojen ja suurten sanktioiden vuoksi muodostunut lähinnä irtisanomislaki, jota sovelletaan hyvin tarkkaan, vaikka osapuolet olisivat valmiita joustamaan. Vanha yhteistoimintalaki sisältää kohtia menneisyydestä, jotka eivät enää ole kovin ajankohtaisia nykyajan työpaikoilla. Esimerkiksi kohta työsuhdeasunnoista ja päivähoidon järjestämisestä työnantajan toimesta tuntuu vähän kaukaisilta tänä päivänä.
Uudistuksen jälkeen saadaan yrityksissä toivottavasti käyttöön lain antama suuntaus vuoropuheluun, työntekijöiden tiedonsaannin paranemiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin, kuitenkin siten, ettei se merkittävästi rasita enempää yritysten taloutta.
Suomen Yrittäjät ovat kritisoineet uudistusta siitä, että se ei vähennä jo aiemmin suurta hallinnollista taakkaa, vaan lisää sitä entisestään. Kun kustannukset yrityksissä kasvavat se vähentää niiden mahdollisuuksia työllistämiseen. Yrittäjät toivoisivat uudistukselta myös tulkinnanvaraisten ja monimutkaisten muotosäännösten tarkentamista ja yksinkertaistamista.
Yhteistoiminta yrityksissä
Vuonna 2020 tehtiin väliaikaisesti muutos lomautusmenettelyyn johtuen koronan aiheuttamasta äkillisestä kysynnän heikentymisestä. Näiden kevennysten voimassaolo päättyi 31.12.2020. Tämä kevennys antoi työantajalle mahdollisuuden lomauttaa henkilöstöä nopeammin kuin normaalisti on mahdollista. Muutos ei kuitenkaan koskenut irtisanomisia.
Työvoiman vähentämisen tarve yrityksessä on ikävä tilanne molemmille osapuolille. Tällaisessa tilanteessa hyvän johtamisen taito korostuu. On tärkeää osata ottaa huomioon ihmiset päätösten kohteena. Myös avoin ja luotettava viestintä on suuressa roolissa prosessin onnistumisessa ja hyvässä läpiviennissä. Tällaiset tilanteet ovat raskaita myös esimiehille, ja yrityksissä tulisi varata resursseja kaikkien osapuolien tukemiseen tarpeen mukaisesti.
Omat pohdinnat
Monelle työntekijälle yhteistoiminta tulee huomioiduksi vasta, kun kohdalle osuu YT-neuvottelut, jotka koskevat työvoiman vähentämistä. Erityisesti koronapandemian aiheuttamat yritysten ahdingot ovat vaikuttaneet monen työntekijän elämään viimeisen vuoden aikana.
Valmisteltava uudistus yhteistoimintalakiin on tervetullut, jotta sanan käytöstä ei aina tulisi mieleen vain irtisanomiset. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos avoimuus ja kommunikointi eri osapuolien välillä saataisiin toimimaan ja tietoisuus yrityksen toimintatavoista ja taloudellisesta tilanteesta olisi paremmin ymmärrettyä myös työntekijöiden keskuudessa. Aluksi on tärkeää säätää uudistus hyvin tarkoin ohjein toimintatavoiksi, ettei se jää vain hyväksi aikomukseksi parantaa kommunikointia ja informaation jakamista. Toisaalta tulisi myös ottaa huomioon yrityksille aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset. Tärkeää olisi parantaa yrityksissä tapahtuvaa yhteistoimintaa siten, että se palvelisi molempia osapuolia eikä sitä koettaisi vain taloudelliseksi ja ajankäytölliseksi rasitteeksi.
Lähteet:
Hämäläinen, M. (2021). Miten yhteistoimintalaki muuttuu? Blogijulkaisu 3.3.2021. Haettu 5.4.2021 osoitteesta https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/lakimies-vastaa-miten-yhteistoimintalaki-muuttuu/
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2017. Haettu 5.4.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070334
SAK. (2020). Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia on parannettava yt-lain uudistuksissa. 19.11.2020. Haettu 5.4.2021 osoitteesta https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/henkiloston-vaikutusmahdollisuuksia-parannettava-yt-lain-uudistuksessa
Silta. (2021). Ehdotettu yhteistoimintalain uudistus etenee. 12.2.2021. Haettu 5.4.3021 osoitteesta https://www.silta.fi/uutiset-ja-blogi/ehdotettu-yhteistoimintalain-uudistus-etenee
Yrittäjät. (2021). Lausunto: Yhteistoimintalain uudistaminen - luonnos hallituksen esitykseksi yhteistoimintalaeiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Haettu 8.4.2021 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/statement/641767-yhteistoimintalain-uudistaminen-luonnos-hallituksen-esitykseksi
Äimälä, M., Nyyssölä, M., Åström, J. (Viimeinen päivitys 1.3.2021) Ajankohtaiskatsaus 17.12.2020 eKirjassa Työoikeus. Haettu 5.4.2021 osoitteesta: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.hamk.fi/teos/DAIBGXCTDG#kohta:AJANKOHTAISTA(:Ajankohtaiskatsaus((20)25.2.2021(:Uutta((20)oikeusk((e4)yt((e4)nt((f6)((e4)(:TT((20)2020(((:116/piste:tDet