Työturvallisuus ja työhyvinvointi

Työntekijä yksilönä

Työhyvinvointi syntyy työn arjessa ja se koskettaa henkilöstöä niin yksilöinä kuin työyhteisönä. Työhyvinvointi edellyttää, että työskentely on turvallista, mielekästä, palkitsevaa sekä omaa osaamista vastaavaa. Hyvinvoiva työyhteisö tukee tervettä työilmapiiriä, joka tekee töihin tulemista mieluisaa.

Oma hyvinvointi

Työstä palautuminen on tärkeä osa arjen jaksamista, sillä rasituksesta palautunut työntekijä saa enemmän aikaan työssä ja vapaa-ajalla. Palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana esimerkiksi kahvi- ja lounastauoilla, mutta oleellisinta on saada ajatukset irti työstä ja stressistä. Palautumista edistävät terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio, liikunta, mieluisat harrastukset sekä riittävä uni. Huonot elämäntavat, kuten tupakointi sekä alkoholin käyttö, heikentävät palautumista.

Omaa palautumista kannattaa tarkkailla etenkin vuorotyössä, joka edellyttää yötyötä, sillä väsynyt työntekijä on työturvallisuusriski. Jos palautuminen tuntuu haasteelliselta, työntekijä voi pyytää siirtoa toisenlaisiin tehtäviin, joissa ei vaadita vuorotyöskentelyä.

Työkäyttäytyminen

Hyvä työkäyttäytyminen on yksilön oma valinta, joka vaikuttaa koko työyhteisön sosiaalisiin suhteisiin sekä hyvinvointiin. Normaalit käytöstavat, kuten tervehtiminen, kiittäminen sekä anteeksi pyytäminen, ovat työpaikkakäytöksen peruspilareita. Hyvä käyttäytyminen lisää työyhteisön toimivuutta sekä hyvinvointia lisäten työn mielekkyyttä.

Työntekijän velvoitteet sekä oikeus työstä pidättäytymiseen

Työturvallisuuslaki asettaa ensisijaisesti velvollisuuksia työnantajalle, mutta myös työntekijöillä on velvollisuus osallistua turvallisen työympäristön aikaansaamiseen. Työturvallisuuslain neljännessä luvussa kerrotaan työntekijän velvoitteet, jotka pääasiassa liittyvät työnantajan ohjeiden ja määräysten noudattamiseen. Työntekijä velvoitetaan myös pitämään työpaikka omalla käytöksellään ja toiminnallaan työturvallisena ja tasa-arvoisena.

Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on myös oikeus pidättäytyä työstä, josta on hänelle tai muiden työntekijöiden terveydelle vaaraa. Vakavalla vaaralla tarkoitetaan sellaista vaaraa, joka on suurempi kuin kyseiseen työhön tavanomaisesti sisältyvä vaara.

Työn organisointi ja kuormittavuus

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työjärjestelyjen, työympäristön, työtehtävien ja työyhteisön tilaa haitallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi. Fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi työasennot, työliikkeet ja liikkuminen, ja niitä syntyy niin konttorissa kuin siivoustyössä. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työtehtävän, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen.

Esimiehen rooli

Esimiestyöllä on merkittävä vaikutus työn psykososiaaliseen kuormittavuuteen ja organisointiin, sillä työyhteisön hyvinvoinnin pohjana on esimiehen työskentely. Reilu esimies, joka puuttuu työpaikkakiusaamiseen ja syrjintään, ilmentää turvallista työilmapiiriä, kun taas kriittistä palautetta antava esimies lisää työntekijöiden stressiä.

Rakentava palaute, selkeät työtehtävät ja tavoitteet sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät työn mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Esimiestyön ollessa johdonmukaista alusta alkaen on työyhteisön helpompi kohdata isoja muutoksia ja haasteita. 

Fyysinen kuormittavuus

Fyysiseen kuormitukseen liittyvät keskeisesti yksilön toiminta- sekä työkyky. Toimintakyvyllä mitataan ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisistä toiminnoista. Työkyvyssä on kysymys työn vaatimusten ja ihmisen toimintakyvyn välisestä suhteesta. Työkyvyssä tapahtuu useita muutoksia ihmisen elinaikana, jonka vuoksi työntekijän ja työn yhteensopivuutta on arvioitava. Työkykyä voidaan ylläpitää turvallisella ja ergonomisella työympäristöllä.

Hyvän työergonomian avulla tuetaan ja kehitetään henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistetaan tuottava ja turvallinen työ. Pyrkimyksenä ovat työtilat, -välineet, ja -pisteet, jotka ovat suunniteltu mahdollisimman monelle käyttäjälle. Koska kaikkia haitallisia työasentoja ja -liikkeitä ei voida poistaa, on tärkeää suunnitella ja tauottaa työskentely hyvin, ettei turhia toistoja tule. Raskaissa työtehtävissä, kuten nostoissa, on käytettävissä teknisiä apuvälineitä. On kuitenkin tärkeää opastaa työntekijä ergonomisiin nostoihin, jos apuvälineitä ei ole käytettävissä.

ESIMERKKEJÄ ERGONOMIARATKAISUISTA FYYSISESSÄ TYÖSSÄ

• Renkaat raskaissa kärryissä, kuten pyykkihuollossa
• Säädettävät työtasot lattioilla sekä tasoissa
• Työn tauotus ja työtehtävien kierto työssä, jossa on paljon toistoja (esimerkiksi siivoustyö)

Ihmiskeho kohtaa fyysistä rasitusta myös istuma- ja seisomatyössä, jossa pitkään jatkuva sama työasento aiheuttaa staattista ja pysyvää lihasjännitystä, joka puolestaan aiheuttaa niska-hartiaseudun sekä käsien kipuilua. Näyttöpäätetyöskentelyssä on tärkeää huomioida työtasojen korkeus, jotta niska-hartiaseutu jännittyisi mahdollisimman vähän. Useissa yrityksissä onkin investoitu säädettäviin työpöytiin.

Ergonomisen työaseman piirteitä toimistotyöskentelyssä

• sujuva liikkuminen työhuoneessa
• hyvät katseluolot tietokoneen näytölle
• ei heijastuksia
• työtasojen säädettävyys ja riittävä koko
• näppäimistön ja hiiren käytön ergonomia
• tukeva työtuoli

Psykososiaalinen kuormittavuus

Psykososiaalinen kuormittavuus voidaan jakaa kolmeen luokkaan; työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviin tekijöihin, työn järjestelyyn liittyviin tehtäviin sekä työyhteisön sosiaaliseen hyvinvointiin ja toimivuuteen liittyviin tekijöihin. Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työyhteisön jäseniä.

PSYKOSOSIAALISIA KUORMITUSTEKIJÖITÄ

Työskentely-ympäristö

Hyvin suunniteltu työympäristö tukee organisaation perustehtävää ja työprosesseja sekä mahdollistaa hyvän työilmapiirin sekä osaamisen kehittymisen. Ammatista ja työpaikasta riippuen, hyvässä työympäristössä työtilat ja -menetelmät ovat suunniteltu ja toteutettu niin, että työntekijät voivat työskennellä ja liikkua turvallisesti.

Fyysinen työympäristö

Työympäristö voidaan jakaa fyysiseen sekä virtuaaliseen työympäristöön. Fyysinen työympäristö mahdollistaa virtuaalisen sekä fyysisen työskentelyn, jonka vuoksi on tärkeää, että tilat ovat turvalliset ja työtehtävään sopivat. Alasta riippuen fyysisen työympäristön tärkeimpiä tekijöitä ovat raikas sisäilma, siisteys, oikeanlainen valaistus sekä työtehtävään tarpeelliset työvälineet.

Työtehtävästä riippuen työntekijät arvostavat eri piirteitä työympäristössä. Toimistotyöntekijä saattaa arvostaa hiljaisuutta, kun tehdastyöntekijä arvostaa turvallisia kulkuväyliä. Arvioimalla työympäristön vaikutusta työtehtävän suorittamiseen parannetaan työergonomiaa sekä työhyvinvointia.

Fyysinen työympäristö on muuttunut useilla työntekijöillä, sillä koronapandemian vuoksi monissa organisaatioissa on siirrytty etätyöskentelyyn. Kun työympäristö yhdistyy vapaa-ajan ympäristöön keskittyminen saattaa häiriintyä, varsinkin jos koko talous työskentelee etänä. Lisääntyvä etätyöskentely on nostanut useita työturvallisuuskysymyksiä, sillä tapaturmia sattuu työpäivän aikana myös kotitoimistolla. Kotona taukojen ja kokousten aikana tapahtuneet kompastumiset eivät kuulu työtapaturmavakuutuksen piiriin, jonka vuoksi työympäristön kannattaa myös kotona olla siisti.

Virtuaalinen työympäristö

Virtuaalinen työympäristö on tullut monille tutuksi, sillä yhä useammat työyhteisöt toimivat          virtuaalisessa ympäristössä osin tai kokonaan. Suurin osa vuorovaikutuksesta tapahtuu viestien,                sähköpostien, etäyhteyksien ja keskustelufoorumeiden kautta, jonka vuoksi on tärkeää pitää yksi yhteinen päätiedotuskanava kaikille työntekijöille.

Virtuaalisiin työympäristöihin siirryttäessä on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että teknologia sopii tehtävänkuvaan, tietokoneille ja työntekijöille. Alustoja ja sovelluksia käytettäessä on tärkeä huomioida työntekijöiden taso tekniikan käyttäjinä, ja tarpeen mukaan järjestää koulutustilaisuuksia, sillä virtuaalisessa työskentelyssä kohdataan yleensä ongelmia, jotka johtuvat tuen ja tiedon puutteesta.

Työpaikan rakenteita koskevat säädökset

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa tarjoamaan työntekijöilleen turvalliset ja terveelliset työtilat. Työturvallisuuslain viidennessä luvussa työntekijälle taataan turvallinen ja terve työympäristö, jossa on sopiva valaistus, hyvä ilmanvaihto sekä riittävästi tilaa työskennellä.

Työturvallisuuslaissa määrätään oikeanlaiset työtilat työtehtäville, joissa käytetään/syntyy vaarallisia aineita kuten savua tai kemiallisia aineita.

Yrityksen toiminta

Organisaatioiden arvot, toimintatavat sekä strategiat vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuuteen ja motivaatioon. Tärkeintä on tarjota työntekijöille tasa-arvoinen, turvallinen ja ergonominen työpaikka, jossa pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja kehittämään ammattitaitoa. Työnantajan vastuu ja velvoitteet organisaatiossa toteutuvat yleensä esimiehen kautta, jonka työsuojeluvastuu määräytyy tehtävänkuvaan liittyvien toimivaltuuksien mukaan.

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus laatia työsuojelun toimintaohjelma turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Ohjelman on katettava työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Työnantajan on myös nimettävä työsuojelupäällikkö sekä työsuojeluvaltuutetut työsuojelun yhteistoimintaa varten. Työnantajan tulee turvata työntekijän turvallisuus tarjoamalla henkilökohtaisia suojaimia, perehdyttämällä sekä varmistamalla turvallinen työympäristö.

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen

Työhyvinvointia sekä työturvallisuutta parannetaan organisaatioissa koko työyhteisön voimin. Työhyvinvoinnin parantamisen kulmakivet ovat avoimen vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden ja yhteisten toimintamallien parantaminen. Työturvallisuuden parantaminen alkaa siisteydestä, huolellisesta perehdyttämisestä sekä yhteisistä pelisäännöistä.

OMA POHDINTA

Työhyvinvointi ja työturvallisuus puhuttavat paljon, sillä etätyöhön siirryttäessä päivittäinen työskentely on muuttunut merkittävästi. Etötyskenteltyssä arki sekoittuu herkästi työn kanssa, ja tuntuu ettei töistä pääse ikinä kotiin. Pyykkien pesu kesken kokouksen tai imurointi tauolla saattavat houkutella varsinkin lapsiperheissä, mutta kotiaskareiden suorittaminen kesken työpäivän vaikuttaa negatiivisesti kognitiiviseen ergonomiaan. Työpäivän aikana tekee mieli katsoa puhelinta, tai selailla nettikauppoja, sillä kukaan ei ole katsomassa tai "vahtimassa" mitä työpäivän aikana oikeasti tehdään. Tuottavuus ja tehokkuus laskevat ainakin alkumetreillä, sillä toimistoympäristö vaihtuu keittön pöytään. Mahdollisuuksien mukaan onkin tärkeää luoda myös kotiin rauhallinen ja viihtyisä työskentelytila. 

Kotona on otettava huomioon myös työturvallisuus, sillä kaikki samat työtapaturmat, kuten kompastumiset, eivät kuulu kotona samalla tavalla työtapaturmavakuutuksen piiriin kuin toimistossa. 

Lähteet:

Kinnunen, K., Nissilä, M-L & Rosenström M. (2018). Työhyvinvoinnin ABC. Blogijulkaisu 24.8.2018. Haettu 1.4.2021 osoitteesta https://www.opettaja.fi/tyossa/tyohyvinvoinnin-abc/

Tela. (n.d.). Työkyvyn muodostuminen. Haettu 31.3.2021 osoitteesta https://www.tela.fi/tyokyky 

Työsuojelu.fi. (n.d.). Mitkä ovat psykososiaaliset kuormitustekijät?. Haettu 1.4. osoitteesta https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat 

Työterveyslaitos. (n.d.). Ergonomia. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyontekija/tuki-liikuntaelinten-terveys/ergonomia/

Työterveyslaitos. (n.d.). Toimisto- ja tietotyö. Haettu 1.4.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyoymparisto/ergonomian-tietopankki/toimisto-ja-tietotyo/

Työturvallisuuskeskus (n.d.). Fyysiset kuormitustekijät. Haettu 31.3.2021 osoitteesta https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/fyysiset_kuormitustekijat#a152fb71 

Työturvallisuuskeskus. (n.d.). Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan. Haettu 30.3.2021 osoitteesta https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/keinoja_tyon_kuormittavuuden_hallintaan# 

Työturvallisuuskeskus. (n.d.). Työkäyttäytyminen. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/tyoyhteisotaidot/tyokayttaytyminen#a152fb71 

Työturvallisuuslaki 738/2002. Haettu 31.3.2021 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ty%C3%B6turvallisuuslaki#L2