Työhyvinvoinnin johtaminen

Mitä työhyvinvointi on

Työhyvinvoinnilla on erittäin suuri merkitys työyhteisössä ja sen eteen kannattaa jokaisen tehdä töitä. Lyhyesti esitettynä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön kannalta sitä, kuinka hyvin työntekijä itse voi työssään ja työympäristössään.
Työhyvinvoinnin johtaminen on puolestaan laajempi ja monimuotoisempi käsite ja sitä tulee tarkastella useammasta näkökulmasta. Keskeisimpiä osa-alueita ovat:

• Työn ja vapaa-ajan suhde

• Työntekijöiden turvallisuus

• Työntekijöiden hyvinvointi ja terveys

• Tuloksellinen ja kehittävä työ

• Osaamisen kehittäminen

• Johtaminen ja sitä tukeva tiedonkulku

Työhyvinvointi koostuu useasta eri palasesta ja kokonaisuudella onkin suuri merkitys toimivan työyhteisön kannalta. Hyvinvoiva työntekijä on ennen kaikkea tuottava työntekijä, ja näin ollen paras vaihtoehto yrityksen kannalta. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja edesauttaminen kuuluvat jokaiselle, sen johtamisesta puolestaan huolehtivat työpaikan HR-ammattilaiset, työsuojelutoiminta ja työterveyshuolto, sekä esimiehet ja yrityksen johto kaikki yhdessä. Yhdessä toimien varmistetaan, että työpaikalla olisi kaikilla hyvä olla, jokaisen työtaakka pysyisi kohtuullisena eikä kukaan jäisi yksin haastavissa tilanteissa. Myös työkavereiden rooli on erittäin tärkeä ja vertaistukea sekä palautetta on voitava antaa ja vastaanottaa hyvässä hengessä, myös esimiestasolta.

Kuinka ylläpitää ja edistää hyvinvointia?

Kuinka näitä tavoitteita sitten voidaan edistää ja ylläpitää? Keskeisessä roolissa on vuorovaikutus. Jos työpaikalla vallitsee hierarkkinen kulttuuri ja johtaminen, ei se synnytä samanlaista iloa ja paloa työntekemiseen, kuin ilmapiiri, jossa työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ja että hänellä on vaikutusvaltaa omaan tekemiseensä sekä mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää osaamistaan. Jokaisessa työyhteisössä tulee aika ajoittain tilanteita, jotka aiheuttavat eripuraa joko työntekijöiden kesken, tai johdon suuntaan.
Epäkohtien tullessa ilmi, on tunnistettava ne tilanteet, joissa esimiesten on puututtava asiaan jämäkästi ja johtaa sen yli, ja tilanteet, joihin sopii enemmän keskusteleva ja avaavampi suhtautuminen. Jälkimmäisessä tilanteessa ei hierakkisella johtamisella saada aikaan hyviä tuloksia, vaan ongelma voi jopa pahentua, koska itse ongelman ydin ei pääse purkautumaan, koska työntekijä voi kokea jääneensä täysin huomiotta ja tulleen kohdelluksi epäreilusti. Onnistunut vuorovaikutus on siis avointa ja kehittävää keskustelua. Palautetta on myös voitava antaa rakentavasti ja sen vastaanottamista on jokaisen harjoiteltava. Rakentava kritiikki on kehittymisen yksi tärkeistä askelista.
Muutostilanteissa vuorovaikutuksen merkitys kasvaa erityisesti. Muutoksiin liittyy paljon huolenaiheita, ennakkoluuloja ja epätietoisuutta, joten avointa keskustelua on pidettävä yllä. Päätösten ja muutosten aiheuttamat muutokset on huomioitava ja niistä on voitava keskustella sekä ne on hyvä käydä läpi työyhteisössä tarvittaessa laajemminkin.
Hyvinvoiva työyhteisö on siis kokonaisvaltaisesti toimivampi yhteisö, joka tuottaa työnantajalleen hyviä tuloksia. Myös sairauspoissaolot vähenevät tai pysyvät alhaisina yhteisöissä, joissa töihin on kiva tulla ja olla. Yritykselle hyvinvoiva työyhteisö on myös erinomainen kilpailuetu.

Työterveyslaitos (2020). Työhyvinvoinnin johtaminen on kova juttu. M. Sarkkinen. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://www.ttl.fi/tyopiste/tyohyvinvoinnin-johtaminen-on-kova-juttu/

Kuntatyönantajat (2017) Työhyvinvoinnin johtaminen on osa strategista henkilöstöjohtamista. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://www.kt.fi/henkilostojohtaminen/tyosuojelu/tyohyvinvointi

Mäkelä, A. (2018). Miten sinun työpaikallasi rakennetaan työhyvinvointia? 6 merkkiä, joista tunnistat hyvinvoivan työyhteisön. 14.2.2018. Haettu 29.3.2021 osoitteesta https://duunitori.fi/tyoelama/tyohyvinvointi-koko-yhteison-asia